Pitkä ja tylsä elämä?

Keltaisen keisarin viisauden edellisessä osassa puhuttiin elämän kiertokulusta. Neijingin ensimmäisessä luvussa kerrotaan lisää ihmiselämän eri vaiheista.

Huang Di tiedusteli: ”Olen kuullut, että menneinä aikoina ihmiset elivät satavuotiaiksi osoittamatta vanhuuden merkkejä. Nykyään näyttää siltä, että ihmiset vanhenevat ennen aikojaan, ja monet elävätkin vain 50-vuotiaaksi. Johtuuko tämä ympäristön muutoksesta, vai onko syynä vääränlaiset elämäntavat?”

Qi Bo vastasi: ”Menneisyydessä ihmiset seurasivat Taoa, elämän tietä. He myös ymmärsivät tasapainon periaatteen, yinin ja yangin, jotka ilmenevät maailmankaikkeuden muutoksissa. Tämän perusteella he loivat dao-inin kaltaisia harjoituksia, joissa yhdistyvät venytteleminen, hieronta ja hengitysharjoitukset, jotka kaikki vahvistavat energian virtausta kehossa ja auttavat olemaan harmoniassa maailmankaikkeuden kanssa. Heidän ruokavalionsa oli tasapainoinen, heidän ruokailunsa säännöllinen, ja he menivät ajoissa levolle. He välttivät turhaa ponnistelua ja kieltäytyivät kaikenlaisista liiallisuuksista. He ylläpitivät kehon ja mielen hyvinvointia; ei siis ollut ihme, että he elivät yli satavuotiaiksi.”

”Nykyään ihmiset elävät aivan toisenlaista elämää. He juovat viiniä aivan kuin se olisi vettä ja omistautuvat tuhoisaan toimintaan; näin he kuluttavat turhaan elämänvoimaansa ja tuhlaavat qitänsä. He eivät tunne elämänvoimansa säilyttämisen salaisuutta. Etsiessään hetken huumaa ja väliaikaisia iloja, ihmiset unohtavat maailmankaikkeuden luonnollisen rytmin ja järjestyksen. He eivät säännöstele elämäänsä ja ruokavaliotansa ja he nukkuvat huonosti. Ei siis ole ihme, että jo 50-vuotiaina he näyttävät vanhalta ja kuolevat ennenaikaisesti.”

Usein ajatellaan, että aikaisemmin ihmiset elivät lyhyen elämän ja kuolivat nuorempina kuin nykyään. Ylläolevassa Huangdi Neijingin katkelmassa, Intian Veda-kirjoituksissa ja muissa vanhojen kulttuurien teksteissä todetaan päinvastaista. Näiden lähteiden mukaan oli tavallista, että menneisyydessä ihmiset elivät satavuotiaiksi, tai vielä pidempään. Pitkän elämän salaisuudeksi Neijing kuvaa yllä tasapainoista elämäntapaa. Säännöllisyys ravinnon, työskentelemisen ja levon suhteen ovat tärkeitä hyvän terveyden peruspilareita.

Aikaisemmin ihmiset elivät luonnostaan harmoniassa ympäröivän maailman rytmin kanssa. Kun sähkövaloa ei vielä oltu keksitty, ihmiset joutuivat noudattamaan auringon liikkeitä valveillaolossa ja nukkumisessa. Tämä osaltaan auttaa säilyttämään jingiä, elämänvoimaa. Kiinalaisen lääketieteen opetuksissa kerrotaan viidestä tärkeimmästä elimestä, jotka ovat sydän, keuhkot, perna, maksa ja munuaiset. Näistä munuaisten tehtävänä on nimittäin jingin säilyttäminen. Kuten edellisessä blogitekstissä kuvattiin, ihmisen ikääntyessä munuaiset heikkenevät ja niiden kyky säilyttää jingiä heikkenee. Yöllinen lepo vahvistaa munuaisia, kun taas yöllinen valvominen kuluttaa niitä. Tästä syystä säännöllinen lepo on oleellista terveyden vahvistamiseksi.

Ravinnon suhteen kiinalaisen lääketieteen opetukset sanovat, että ihminen elää taivaan ja maan qistä. ”Taivaan qi” viittaa ilmaan, jota hengitämme ja ”maan qi” tarkoittaa puolestaan nauttimaamme ravintoa, jota ovat ”vesi ja vilja”. Keuhkojen ja pernan (ruoansulatuksen) avulla tuotamme lisää elämänvoimaa (jing), jota munuaiset voivat säilyttää. Ilmansaasteiden takia hengitysilman laatu on heikentynyt ja ravinnon laatu on puolestaan heikentynyt muun muassa tehomaatalouden menetelmien vuoksi.

On myös muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joille pitkäaikaista altistumista ei ole vielä tutkittu perusteellisesti. Näitä ovat muun muassa meitä ympäröivien laitteiden lähettämä sähkömagneettinen säteily, WIFI-kentät, radioaktiivisuus, ruoassa ja juomassa oleva mikromuovi sekä vaatteissa olevat keinokuidut. Nykyään puhutaan miesten testosteronipitoisuuden ja siemennesteen laadun heikentymisestä, ja näillä voi olla yhteys siihen, että monet miehet kantavat housuntaskussaan älypuhelinta, joka on jatkuvasti yhteydessä 4G-verkkoon. Näiden lisäksi on toki myös se paljon puhuttu stressi, jolla on oma haitallinen vaikutuksensa terveyteen ja moniin muihin elämän osa-alueisiin.

Näiden tekijöiden johdosta ihmiskunnan elämänvoima on heikompi kuin aikaisemmin ja Neijingiin viitaten ihmisten elinikä on lyhyempi kuin menneinä aikoina.

Vaikuttaa siis siltä, että kiinalaisen lääketieteen opetusten valossa meidän tulee valita joko lyhyt ja intohimoinen tai pitkä ja tylsä elämä. Asiat eivät ole aivan mustavalkoisia. Kiinalainen lääketiede kyllä suosittelee säännöllistä elämäntapaa, jossa noudatetaan luonnon kiertokulkua ja päivittäistä rytmiä syömisen ja nukkumisen kaltaisissa asioissa. On myös ajatus tasapainosta, jossa iänikuisen säännöstelyn ohella voi olla myös muuta, mutta kaikki sopivassa suhteessa. Esimerkiksi Neijingin mukaan yang-vuodenaikoina, eli keväällä ja kesällä, on hyvä olla enemmän ulkona ja elää aistillisemmin, kun taas yin-vuodenaikoina, eli syksyllä ja talvella, on parempi olla enemmän sisällä ja säästää elämänvoimaa.

Vaikka Neijing ja muut kiinalaisen lääketieteen teokset ovat satoja vuosia vanhoja, niiden periaatteita voidaan hyvin soveltaa myös nykyajassa. Jokainen on itse vastuussa omasta elämäntavastaan ja sitä kautta omasta hyvinvoinnistaan. Akupunktion avulla voidaan tuoda lisää tasapainoa jokapäiväiseen elämään kehon ja mielen tasolla, ja tämän lisäksi sillä voidaan hoitaa erityisiä terveydessä ilmeneviä haasteita ja vaivoja. Viime kädessä ihminen ei koskaan ole liian vahva ja tasapainoinen.