Hua Tuo — kunnioitettu lääkäri


Keltaisen keisarin viisaus -blogin edellisessä tekstissä kerrottiin Hua Tuo, joka on yksi tunnetuimmista kiinalaisen lääketieteen mestareista. Hua Tuo eli Kiinassa noin 110-207 jKr. Vertaansa vailla olevan akupunktiotaitonsa lisäksi hänet tunnetaan kirurgian, anestesian, yrttilääkinnän ja fysioterapian edelläkävijänä. Hänen asemastaan kertoo se, että vielä nykyäänkin taitavia lääkäreitä ylistetään Kiinassa Hua Tuon ruumiillistumaksi. Jopa maailman suosituimmassa keräilykorttipelissä Magic the Gatheringissa on Hua Tuolle omistettu kortti, Hua Tuo, Honored Physician.
Hua Tuo -kortti Magic the Gatheringissa

Monet ajattelevat, että kirurgia on länsimaisen koululääketieteen yksinoikeus ja keksintö. Onkin mielenkiintoista, että kirurgisesta hoidosta kerrotaan vanhoissa lääketieteen perinteissä, kuten kiinalaisessa lääketieteessä ja Intian ayurvedassa. Hua Tuota kunnioitetaan kiinalaisen lääketieteen ensimmäisenä kirurgina. Hän uskoi, että jos sairautta ei voitu parantaa akupunktion ja yrttilääkinnän keinoin, viimeiseksi vaihtoehdoksi jäi leikkaus sairauden syyn poistamiseksi.

Jos leikkaus oli välttämätön, Hua Tuo antoi potilaalle nukutuslientä, leikkasi tämän vatsan auki, poisti sairaan osan, puhdisti alueen, ompeli vatsan kiinni ja siveli hoitavaa voidetta haavan alueelle. Useissa tapauksissa potilaan kivut hellittivät jo muutamissa päivissä ja hänen kuntonsa palautui kuukauden sisällä.

Hua Tuon luo tuli kerran mies, joka oli kärsinyt vatsakivusta kymmenen päivän ajan ja jonka parta- ja kulmakarvat putoilivat. Hua Tuo diagnosoi miehellä pernasairauden ja näki parhaaksi leikata hänet. Potilasta leikatessaan Hua Tuo totesi, että puolet tämän pernasta oli tosiaankin sairauden turmelemaa. Hän poisti vaurioituneen osan, laittoi alueelle yrttivoidetta ja sulki haavan. Leikkauksen jälkeen potilas nautti yrttilääkkeitä, ja kolmessa kuukaudessa hän oli taas kunnossa.

Hua Tuo oli myös Kiinan ensimmäinen anestesialääkäri. Hän tuli tunnetuksi mafeisanista, joka oli hänen kehittämänsä nukutuslääke. Mafeisanin tarkkaa reseptiä ei tunneta nykyaikana, mutta sen arvellaan sisältäneen alkoholiin uutettua kannabista, daturaa tai jotakin muuta päihdyttävää yrttiä.

Kerran sotakenraali Guan Yu tarvitsi Hua Tuon apua. Kenraali oli nimittäin saanut taistelussa käsivarteensa myrkytetyn nuolen ja toivoi tunnetun lääkärin palauttavan käden toimintakykyiseksi. Hua Tuo tarjoutui nukuttamaan kenraalin leikkausta varten, mutta tämä vain naurahti ivallisesti ja sanoi, ettei pelkää kipua. Sen sijaan Guan Yu pyysi tuomaan paikalle go-pelin, jota hän pelasi upseerinsa Ma Liangin kanssa koko leikkauksen ajan. Tarinan mukaan kenraalia leikatessaan Hua Tuo raaputti veitsellänsä tämän luuta siten, että jokainen kuulija meni kauhusta kankeaksi.

Myöhemmin Ma Liang kysyi Guan Yulta, miksi tämä ei halunnut ottaa nukutuslääkettä vaan mieluummin kohtasi kivun, tämä vastasi, että hän toimi näin pitääkseen sotilaidensa mielialan korkealla. Leikkauksen jälkeen Guan Yu halusi palkita taitavan lääkärin yltäkylläisellä aterialla ja sadalla unssilla kultaa. Hua Tuo kuitenkin kieltäytyi palkkiostansa sanomalla, että lääkärin tehtävä on potilaiden hoitaminen eikä taloudellisen voiton tavoittelu.

(Blogitekstin pääkuva on perinteinen maalaus tästä tapahtumasta. Tämä tarina on siis ajalta kun kenraalit olivat kenraaleita ja lääkärit lääkäreitä.)

Hua Tuon tultua tunnetuksi suurena lääkärinä, hänen luokseen alkoi saapua potilaita enemmän kuin hän ehti hoitamaan. Tämän huomatessaan hän mietti, mistä ihmisten sairaalloisuus johtui, ja kuinka tilannetta voitaisiin parantaa. Hua Tuo tunnisti fyysisen harjoituksen merkityksen ja kehitti Wu Qin Xin, viiden eläimen liikeharjoituksen. Harjoituksen ytimenä on matkia tiikerin, peuran, apinan, karhun ja linnun liikehdintää. Nämä Hua Tuon kehittämät fysioterapeuttiset harjoitteet päätyivät myöhemmin osaksi kiinalaista ruumiinkulttuuria, kuten taijiquania.
Hua Tuo tarkkailemassa apinan liikkumista

Hua Tuon kerrotaan sanoneen: ”Keho tarvitsee harjoitusta, mutta sitä ei pidä olla liikaa. Liikkuessaan ihminen kuluttaa ruoasta saamaansa energiaa ja näin verenkierto paranee. Silloin keho pysyy sairauksista vapaana, aivan kuin oven sarana, joka ei koskaan joudu madonsyömäksi.”

Kerrotaan, että Hua Tuon taidot yrttilääkinnässä olivat vailla vertaansa. Hänen lääkejuomansa olivat yksinkertaisia, ja niissä hän käytti vain muutamia yrttejä kerrallaan. Hua Tuo oli niin uppoutunut tähän taitolajiin, että hänen ei tarvinnut edes punnita yrttejä, vaan hän pystyi intuitiivisesti arvioimaan yrttien oikeat suhteet. Akupunktiolääkärinä Hua Tuo laittoi potilaaseen vain muutamia neuloja. Ennen neulan pistämistä hän sanoi potilaalleen: ”Sano kun tunnet neulan.” Kun potilas kertoi tuntevansa, Hua Tuo poisti neulan ja potilas tunsi heti olonsa paremmaksi.

Ehkä tunnetuin Hua Tuon potilaista oli Cao Cao (155-220), kiinalainen sotaherra ja itäisen Han-dynastian kansleri. Cao Cao kärsi ankarista päänsäryistä, ja kuullessaan Hua Tuon taidoista hän kutsui lääkärin hoviinsa. Hua Tuo pystyikin lievittämään Cao Caon tuskia. Cao Cao halusi Hua Tuon ryhtyvän hovilääkärikseen, mutta Hua Tuo kieltäytyi tästä, koska hän halusi pysytellä kansan lääkärinä.

Hua Tuo joutui myöhemmin Cao Caon epäsuosioon. Ensimmäinen versio tarinasta on, että Cao Caon kärsiessä päänsäryistään Hua Tuo suositteli hänelle hoitokeinona aivoleikkausta. Cao Cao alkoi epäillä Hua Tuon kuuluvan salaliittoon hänen surmaamisekseen ja vangitutti lääkärin. Toisen version mukaan Hua Tuo vältteli Cao Caon hoitamista sen varjolla, että hänen vaimonsa oli sairaana, ja että hänen piti mennä hoitamaan tätä. Cao Cao epäili Hua Tuon tarinaa ja lähetti miehensä Hua Tuon asuinseudulle. Saadessaan tietää, että lääkäri olikin vain kertonut tekosyyn, hän vangitutti Hua Tuon.

Ollessaan vankilassa odottamassa kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa Hua Tuo kirjoitti muistiin kaikki hoitotekniikkansa tulevien sukupolvien hyödyksi. Hän nimesi teoksensa Qing Nang Shuksi, Vihreän laukun kirjaksi, ja antoi sen vanginvartijalleen. Vanginvartija vei kirjan kotiinsa, mutta nähdessään teoksen hänen vaimonsa alkoi miettiä Cao Caon epäsuosiota ja peloissaan poltti sen. Näin kaikki Hua Tuon lääketieteelliset taidot ja tekniikat paloivat savuna ilmaan.

Ainoa Hua Tuon poltetuista muistiinpanoista jäljellejäänyt tekniikka on nimeltään huatuo jiaji, Kukka-Ukko puristaa selkärankaa. Tästä hoitomenetelmästä kerrotaan blogin edellisessä osassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vilustumisen hoito: Kiinalainen lääketiede ja parhaat kotikonstit

Luonnonantimet, ravinto ja terveys eri vuodenaikoina

Selkä ja terveys