Tunteiden tasapaino — avain terveyteen

Keltaisen keisarin viisaus -blogin edellisessä tekstissä kerrottiin siitä, miten taolainen tiede ymmärtää tietoisuuden. Tällä kertaa jatketaan mielen ja kehon välisen suhteen selvittämistä tunteiden näkökulmasta.

Taolaisen tieteen mukaan on olemassa viisi perustunnetta. Nämä ovat ilo, suru, pelko, viha ja pohtiminen. Tunteet ovat elävän olennon ainainen seuralainen. Ne eivät siis ole vain osa ihmiselämää, vaan myös eläimet kokevat tunteita. Koiranomistajat kokevat sen vilpittömän ilon, jota lemmikki tuntee kun sen isäntä palaa takaisin kotiin oltuaan poissa jonkin aikaa. Eräs ystävä kertoi asuneensa Tanskassa yhteisössä, jonka viereisellä maatilalla oli lypsykarjaa. Kuten valitettavasti on tapana, nykyaikaisessa maataloudessa lehmät ja vasikat erotetaan heti poikimisen jälkeen ja useimpien vasikoiden elämä päättyy aivan ensimetreillä. Ystävä kertoi kuulleensa yhden lehmän sydäntäsärkevän valituksen useiden päivien ajan, kun se oli menettänyt vasikkansa.

Lapsilla on kyky ilmaista tunteita suoraan, niitä peittelemättä. Jossakin vaiheessa aikuiseksi varttumista menetämme tämän kyvyn ja alamme piilottelemaan tunteita. Meistä tulee monimutkaisia ihmisiä.

Perinteinen kiinalainen lääketiede lähestyy tunteita tunteiden ilmaisemisen ja terveyden näkökulmasta. Lähtökohtana on, että kun ihminen on terve, kaikki viisi tunnetta ovat läsnä ja niitä voidaan ilmaista normaalisti ja tasapainoisesti.

Edellämainitut viisi tunnetta liittyvät kiinalaisen lääketieteen viiteen tärkeimpään elimeen seuraavalla tavalla: Sydämen tunne on ilo; keuhkoihin liittyvä tunne on suru; maksaan liittyvä tunne on viha; pernaan liittyvä tunne on pohdiskelu; ja munuaisiin liittyvä tunne on pelko. Kuten edellisessä tekstissä kerrottiin, taolainen tiede ei ole ajatusmaailmaltaan mustavalkoista, vaan asioiden yhteyksien selvittäminen vaatii abstraktimpaa ajattelutapaa.

Taolaisessa tieteessä nämä viisi elintä ovat tietyssä mielessä sama asia kuin länsimaisessa koululääketieteessä. Toisaalta kuitenkin elimen määritelmä kiinalaisessa järjestelmässä on laajempi kuin pelkästään se fyysinen osa kehoa. Esimerkiksi kiinalaisen lääketieteen elin perna tarkoittaa koko ruoansulatuksen toimintoa ihmisessä. Se ei siis ole pelkästään koululääketieteestä tuttu perna, joka joissain tapauksissa voidaan jopa poistaa ihmiseltä. Jos ihmiseltä poistetaan perna, ruoansulatus toimii siitä huolimatta. Kiinalaisessa lääketieteessä nämä eri elintoiminnot ”henkilöityvät” kyseiseen elimeen, eli tunnistetaan yhteys moninaisten elintoimintojen ja tietyn elimen välillä.

Samankaltaista ajattelutapaa voidaan käyttää, kun puhutaan tunteista. Ei siis ole niin, että sydämen tunne on ilo ja maksan tunne on viha ja sillä sipuli. Viidellä eri tunteella on syvemmällä tasolla yhteys viiteen tärkeimpään elimeen, mutta tuon yhteyden luonne on moniulotteinen.

Sanotaan esimerkiksi, että sydämeen liittyvä tunne on ilo. Tämä ei tarkoita sitä, että kun ihminen on terve ja hänen sydämensä on vahva, hän vain naureskelee jatkuvasti. Kun sydän voi hyvin, ihminen on hyväntuulinen. Toisaalta sanotaan, että liiallinen riemuitseminen voi vahingoittaa sydäntä. Laajemmin ajateltuna, kun kukin viidestä elimestä toimii hyvin, niihin liittyvät tunteet ilmenevät tasapainoisesti ihmisen olemuksessa ja toiminnassa.

Yllä on mainittu, että maksaan liittyvä tunne on viha. Tunteet, kuten viha, pelko ja suru ovat luonnollinen osa ihmiselämää, ja niillä on omat tehtävänsä. Kun maksa voi hyvin, ihminen pystyy ilmaisemaan vihaisuuttansa tasapainoisesti. Toisaalta joskus ihminen saattaa raivostua silmittömästi pikkuasiasta ja voi saada jopa raivokohtauksen. Tällaiset tilanteet kertovat maksan toiminnan häiriöstä.

Keskustelin jokin aika sitten yhden maksasyöpää sairastaneen ihmisen kanssa. Hoitotoimenpiteenä hänelle oli tehty maksansiirto. Kysyin ihan mielenkiinnosta, oliko hän huomannut leikkauksen jälkeen jotain muutosta omassa ajattelutavassaan. Tietämättä lainkaan kiinalaisesta teoriasta tunteiden yhteydestä elimiin hän kertoi nykyään tuntevansa usein vihaisuutta. Minusta tämä oli mielenkiintoinen esimerkki, joka kertoo viiden tunteen ja viiden elimen välisestä yhteydestä.

Kun qin virtaus kanavissa on esteetöntä, myös
mieli ja tunne-elämä ovat tasapainoiset.

Viidestä elimestä sydän ja maksa ovat erityisasemassa näiden viiden tunteen suhteen. Kuten edellisessä tekstissä kerrottiin, sydän on shenin eli tietoisuuden ja tunteiden asuinsija. Kaikki viisi tunnetta koetaan siis sydämen välityksellä. Maksan asema on niinikään erityislaatuinen. Se on tunteellinen elin ja erityisesti stressi vaikuttaa sen toimintaan. Yksi maksan tehtävistä on, että se juoksuttaa qitä eli elämänenergiaa. Maksan patoutuessa, qin juoksutus häiriintyy ja myös mieli patoutuu, minkä vaikutus tunne-elämään voi olla hyvinkin dramaattinen. Pahimmissa tapauksissa ihminen voi jopa tulla sokeaksi raivosta.

Terveessä tilassa ihminen pystyy kokemaan kaikkia tunteita ja kykenee ilmaisemaan niitä tasapainoisesti. Tässä tekstissä on useampaan otteeseen mainittu ”tasapainoinen”. Se tarkoittaa, että esimerkiksi surun kohdatessa ihminen kykenee tuntemaan surun ja käsittelemään sen ilman, että surullisuus jäisi vallitsevaksi mielentilaksi. Sama pätee myös muihin tunteisiin.

Akupunktion avulla voidaan tasapainottaa ja vahvistaa viiden tärkeimmän elimen toimintaa. Nykyaikana etenkin maksan toiminnan tasapainottaminen on oleellista, sillä kaikki kokevat stressiä jossain elämänsä vaiheessa, jotkut jopa päivittäin. Vaikka täydellistä tasapainon tilaa tässä muuttuvassa maailmassa ei voida säilyttää, perinteisen kiinalaisen lääketieteen keinoin voidaan saavuttaa huomattavaa huojennusta moniin erilaisiin kehon ja mielen tiloihin.