Mieli ja tietoisuus kiinalaisessa ajattelussa

Monet akupunktiohoitoa kokeilleet tuntevat olonsa rentoutuneeksi ja rauhalliseksi sen jälkeen. Näyttää siltä, että perinteisen kiinalaisen lääketieteen neulahoito vaikuttaa fyysisen kehon lisäksi myös mieleen suotuisasti. Kaikki liittyy kaikkeen, sanotaan. Kehon ja mielen välillä on yhteys, jota kiinalaiset ovat pohtineet taolaisessa tieteessään. Koska kyseessä on laaja aihe, ei ole mahdollista kuvata sitä täydellisesti yhdessä tai kahdessakaan blogitekstissä. Voimme silti ymmärtää jotain asiasta tämän aiheen tiimoilta ja oppia jotain kiinalaisesta ajattelutavasta.

Kiinan kielessä sana shen tarkoittaa mieltä, tai ainakin näin se yleensä käännetään. Samanaikaisesti shen tarkoittaa myös ajattelua, muistia, erottelukykyä, tunteita, tajuntaa, elämää ja sielua. Shen tarkoittaa kaikkea toimintaa, kuten mielen toimintaa, liikkumista ja hengitystä. Shen tarkoittaa unta. Länsimaiselle ihmiselle voi tuntua ristiriitaiselta, että yhdellä sanalla voi olla niin monta merkitystä.

Tämä onkin ensimmäinen askel, joka länsimaisen ihmisen tulee ottaa voidakseen ymmärtää paremmin itämaista maailmankuvaa. Meidän tulee astua ulos länsimaisesta ajattelutavasta, jossa sanoilla on tarkat merkityksensä, ja jossa oikea ja väärä on määritelty tarkasti.

Intian Upanisadeissa on kuuluisa kertomus viidestä sokeasta miehestä, jotka metsässä kulkiessaan törmäsivät elefanttiin ja yrittivät selvittää, mistä oikein on kyse.

Yksi miehistä piteli elefantin kärsää ja sanoi: ”Minun mielestäni tämä olento on paksu käärme!”

Toinen miehistä kosketti elefantin kylkeä ja sanoi: ”Minusta tämä olento on karhea seinä.”

Kolmas mies koetteli elefantin korvaa ja sanoi: ”Tämä on selvästi jonkinlainen viuhka.”

Neljäs mies kosketteli elefantin syöksyhammasta ja sanoi: ”Tämähän on joku keihäs.”

Viides mies tarttui elefantin häntään ja totesi: ”Minusta tämä on köysi.”

Kaikki viisi miestä olivat oikeassa, mutta kukaan heistä ei oman havaintonsa pohjalta pystynyt ymmärtämään elefanttia täydellisesti.

Tätä kertomusta on käytetty useissa yhteyksissä, ja se sopii hyvin myös kuvaamaan käsitteen shen merkitystä suhteessa yrityksiin kääntää sitä eri tavoin.

Länsimaisessa mielen tutkimuksessa on usein keskusteltu siitä, missä tietoisuus sijaitsee. Useimmiten tämän keskustelun osallistujat esittävät vaihtoehdoiksi aivoja ja sydäntä. Kiinalaisessa ajattelussa ymmärretään molempien merkitys suhteessa sheniin. Sanotaan, että aivot ovat shenin talo ja samanaikaisesti sanotaan, että sydän on shenin asuinsija. Sydän myös hallitsee shenin kirkkautta.

Usein sheniä, tietoisuutta, verrataan tulen liekkiin. Tuli on hyvä vertauskuva, koska sen luonteeseen kuuluu valaiseminen. Tietoisuus niinikään valaisee, ja sen myötä tulemme tietoiseksi siitä, mitä tapahtuu ympäristössämme sekä kehossa ja mielessä. Kun kynttilän sydän on oikean kokoinen, sen liekki valaisee miellyttävästi. Liian pieni liekki ei valaise riittävästi. Liian suuri liekki sitävastoin lepattaa, eikä valaise kunnolla. Se pikemminkin häiritsee. Jos liekkiä verrataan mieleen tai tietoisuuteen, liian suurella liekillä ihminen on ylikierroksilla eikä pysty ajattelemaan selkeästi, vaan kuluttaa pikemminkin elämänenergiaansa (qi) turhaan.

Shenin luonne on kuin kynttilän liekki.

Akupunktiohoidoissa käytetään usein päässä olevia du-kanavan (keskilinja) pisteitä rauhoittamaan mieltä ja lievittämään stressiä, sekä pitämään qi kehon omassa kierrossa estämällä sen haihtumista taivaan tuuliin. Sana shen esiintyy myös useiden akupunktiopisteiden nimissä. Esimerkkejä näistä ovat shenting (shenin piha), shenmen (shenin portti), benshen (shenin juuri) ja sishenchong (neljä shenin kirkkautta). Tällä tavoin ymmärretään yhteys näiden akupunktiopisteiden ja shenin välillä.

Perinteinen kiinalainen lääketiede ei siis pyri parantamaan sairauksia tuhoamalla ulkoiset taudinaiheuttajat, vaan lähtökohtaisesti halutaan vahvistaa ja tasapainottaa viittä tärkeintä elintä ja mielen toimintaa. Kiinalaisittain terveys on kokonaisuus, jossa kehon ja mielen tila liittyvät toisiinsa.